Koulujen KIEKU-kirjailijavierailuilla kysytään, haastetaan ja keskustellaan kirjoista – “Oppilaat ovat esittäneet yllättäviäkin kysymyksiä”
8.3.2021Palkittu kirjailija Katariina Vuori ei odottele inspiraatiota, vaan pistää hösseliksi
8.3.2021Oulun kirjailijaseuran järjestämä, kirjallisuusvientiä edistävä Black Hole – Books meet Rights -tapahtuma järjestettiin helmikuussa ensimmäistä kertaa. Virtuaaliympäristö Brellassa pidetyn kaksipäiväisen tapahtuman kohdealueena oli Pohjoismaat, mutta suosio yllätti hurjimmatkin odotukset, kun tapahtumaan osallistui lopulta käännösalan ammattilaisia yhteensä 19 eri maasta.
Teksti: Maria Kurtti
Julkaistu 8.3.2021
Black Hole – Books meet Rights -tapahtumalla tähdättiin suomalaisen kirjallisuuden markkinointiin, jonka keskeisimpänä kohderyhmänä olivat suomalaista kirjallisuutta kääntävät ammattilaiset. Kääntäjien lisäksi tapahtumaan kutsuttiin kohdemaiden kustantamoja, kotimaisia kirjailijoita ja kirja-agentuureja.
Virtuaalikonferenssissa kuultiin alustettuja puheenvuoroja Suomen kirjaviennin tilasta, käännösoikeuksien myynnistä sekä suomen kielen erityispiirteistä kääntämisen kannalta. Tapahtuman eri osastoille oli koottu esittelymateriaalia ja käännösnäytteitä yli kahdeltakymmeneltä pohjoissuomalaiselta kirjailijalta.
– Suomalainen kirjallisuus kiinnostaa maailmalla juuri nyt erittäin paljon, ja sillä on mahdollisuus tehdä Suomea tunnetuksi myös muuten kuin pelkästään kulttuurin saralla. Esimerkiksi Ruotsin vahva maine kulttuurimaana on edistänyt maan teollisuusvientiä jo vuosikymmenten ajan, Oulun kirjailijaseuran puheenjohtaja Antti Leikas totesi tapahtuman jälkeen.
Menestyksen resepti?
Urpu Strellman Helsinki Literary Agencystä kertoi, minkälaisia haasteita eri kirjallisuusgenrejen kohdalla on viennin kannalta. Esimerkiksi fiktiossa haasteita tuottaa se, että ulkomaisessa kustantamossa päätös suomalaisen teoksen käännösoikeuksien ostamisesta täytyy usein tehdä pienen käännösnäytteen perusteella.
Käännösnäytteen merkitystä ja siihen panostamista, kustannuksista huolimatta, korosti myös Avain-kustantamon perustaja Anna-Riikka Carlson.
Vuosi kustantamon perustamisen jälkeen julkaistiin teos, joka Carlsonin mukaan todella teki hänestä kustantajan ja käännösoikeuksien asiantuntijan, Finlandia-ehdokkaaksi yltänyt Elina Hirvosen Että hän muistaisi saman (2005). Kustantaja ja kirjailija lähtivät rohkeasti lontoolaiseen kirjatapahtumaan markkinoimaan teosta.
– On tärkeää löytää joku, joka myös rakastuu kirjaan. Me olimme onnekkaita, ja yhden kirjasta innostuneen brittiläisen kustantamon esimerkkiä seurasi muitakin ulkomaisia kustantamoja. Onneksi uskoin kokeneempia kollegoja, ja käytin paljon aikaa ja rahaa pitkän ja taidokkaan käännösnäytteen saamiseen, se todella kannatti, Carlson kertoi.
Hyvän käännösnäytteen lisäksi vientiä edistäviä tekijöitä ovat Carlsonin mukaan muun muassa universaalit teemat yhdistettynä eksoottiseen suomalaisuuteen, kuten omintakeiseen huumorintajuun. Kirjallisuuspalkinnot ja näkyvyys kansallisessa mediassa ennustavat myös parempaa menestystä viennin saralla. Carlson korostaa myös laadukkaan editoinnin merkitystä:
– Monesti kuulee, että suomalaiset teokset ovat turhan pitkiä.
Vaikka ”ylipitkät” teokset saavat epätodennäköisemmin myytyä käännösoikeuksiaan, on tässäkin asiassa kuitenkin poikkeuksensa, kuten Miki Liukkosen kohdalla.
Kansainvälistä menestystä heikentävä tekijä niin Carlsonin kuin useiden muidenkin alan ammattilaisten mukaan on myös liian ilmeinen pyrkimys miellyttää kansainvälistä yleisöä.
Kuinka jo onnistuneet sen tekivät
Yhtenä esimerkkinä onnistuneesta käännösteoksesta Strellman mainitsee Pelkosenniemeltä kotoisin olevan Juhani Karilan Pienen hauen pyydystyksen (Siltala 2019), englanniksi Fishing for the Little Pike, jonka käännösoikeudet on tähän mennessä myyty Tanskaan, Viroon, Ranskaan, Saksaan, Unkariin ja Puolaan.
Karilan teoksen valtteja Strellmanin mukaan ovat:
Omaleimaisuus: teoksessa yhdistyy elementtejä eri genreistä, kuten fantasiasta, kansantaruista ja luontokirjallisuudesta. Lisäksi teos on hauska, toiminnallinen, nopeatempoinen ja hyvin, jopa virtuoosimaisesti kirjoitettu.
Suomalaisuus: teos on erittäin hyvällä tavalla suomalainen – kansanperinteen, luonnon ja Lapin ansiosta. Samaan aikaan teos on moderni ja ajankohtainen kritisoidessaan ympäristötuhoa edistävää elämäntapaamme.
Myyntiluvut: esikoisromaanista on otettu kolme painosta.
Teos on palkittu: romaani on saanut kolme palkintoa ja lisäksi kaksi ehdokkuutta.
Ulkomaanmyynti: Käännösoikeudet on myyty kuuteen maahan ja lisää myyntejä on tulossa.
Ruotsiksi kirjoittava turkulainen kirjailija Peter Sandström korostaa kääntäjän työn merkitystä ja kertoo arvostavansa suuresti suomalaisia kääntäjiä. Tärkeintä ei ole, että teos käännetään sanasta sanaan, vaan se, että kirjan tunnelma ja henki välittyvät oikein.
Sandström on opiskellut suomea toisena kielenä, eikä siksi itse kirjoita teoksiaan suomeksi. Hän pystyy kuitenkin lukemaan kääntäjiltä kommentoitavaksi tulevat suomennokset, ja pitää suomeksi käännettyjä teoksiaan jopa alkuperäisiä parempina.
– Tärkeintä kirjailijalle on olla rehellinen itselleen, kirjoittaa paras teksti minkä voi, omalla tavallaan. Ei käännöspotentiaali ja trendit mielessä. Jos homma menee sitten eteenpäin, niin että esimerkiksi käännöksiä tulee, niin hyvä niin, Sandström sanoi.
Oululainen, tähän mennessä kolme teosta julkaissut rikoskirjailija Kati Hiekkapelto on harvinainen suomalainen kirjailija, sillä hänellä on alusta asti ollut runsaasti vientiä maailmalla. Hiekkapeltoa tapahtumassa haastatellut filosofian tohtori, Oulun yliopiston kirjallisuuden lehtori Jyrki Korpua kysyi, kuinka Hiekkapelto onnistui saamaan kirjojaan ulkomaille niin nopeasti.
– En tehnyt sitä itse, minä vain kirjoitin kirjat. Takanani oli Otavan hyvä kirja-agentuuri, he hoitivat markkinoinnin ulkomaille ja ulkomaiset kustantajat ostivat, Hiekkapelto totesi.
Vuonna 2013 esikoisteoksensa Kolibri julkaissut kirjailija uskoo myös olleensa oikeassa paikassa oikeaan aikaan:
– Olin sattumalta aallonharjalla, sillä nordic noir oli kovassa nosteessa. Ja kirjoitin hyviä kirjoja.
Hiekkapelto sanoi, ettei osaa antaa kirjailijoille vinkkejä siihen, miten ulkomaan markkinoille pääsee. Hän on samaa mieltä Sandströmin kanssa: tärkeintä on olla itselleen rehellinen ja kirjoittaa niin hyvin kuin kykenee.
Hiekkapelto on kuitenkin myös kulkenut paljon maailmalla markkinoimassa teoksiaan ja tehnyt itseään näkyväksi niin lehdissä, televisiossa kuin radiossa sekä luonut aktiivisesti kontakteja. Hän korostaakin kirjailijan omaa osuutta teostensa markkinoinnissa, mutta toteaa, että ensin kustantamon tai kirja-agentuurin on hoidettava hyvin ulkomaille suuntautuva markkinointi ja myynti. Vasta sen jälkeen voi käydä niin, että kirjailija itse pääsee maailmalle tekemään oman osuutensa ulkomaanmarkkinoinnissa.
Hihat heilumaan
Resepti ulkomailla menestymiseen näyttäisi olevan teoriassa melko yksinkertainen: hyvä kirja ja hyvä agentuuri tai kustantamon ulkomaanoikeuksia hoitava ammattilainen, sekä ripaus onnea.
Käytännössä asia on tietenkin monimutkaisempi, mutta yksi asia vaikuttaa tapahtuman myötä selvältä: kotimaisen kirjallisuuden viennin edistämiseksi tarvitaan lisää nimenomaan siihen keskittyneitä tahoja. Tällä hetkellä Suomessa toimii viisi kirja-agentuuria, kun esimerkiksi Ruotsissa niitä on kaksikymmentä.
Ensi vuoden Black Hole – Books meet Rights -tapahtuman järjestelyt on jo aloitettu. Se järjestetään osittain verkossa ja osittain paikan päälle saavuttavana tilaisuutena eli hybriditapahtumana, jolla Leikaksen mukaan on saatujen kokemusten perusteella mahdollisuus nousta kansainvälisesti merkittäväksi kääntäjien ja kirjailijoiden kokoontumiseksi, joka kokoaa osallistujia kaikilta mantereilta.