Limingan taidekoulun sarjakuvalinjan juhla-albumi kertoo poikkeuksellisesta rauhantyöstä sisällissodan repimässä Suomessa

Limingan taidekoulun sarjakuvalinja täytti tänä vuonna 20 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi yleisölle striimatussa Oulu kuplii -sarjakuvafestivaalissa julkaistiin sarjakuvalinjalaisten Juha Hurmeen käsikirjoituksen pohjalta tekemä Limingan Ihme -sarjakuva. 

Julkaistu 7.6.2021

Teksti: Henri Lepistö

Limingan Ihme on poikkeuksellinen sarjakuvateos. Yli 20 oppilaan ja kolmen opettajan yhteistyönä syntynyt yhteneväinen tarina käsittelee erikoista tapahtumaa Suomen historiassa, Limingassa sisällissodan aikana tehtyä aseleposopimusta punaisten ja valkoisten välillä. 

Vuonna 1918 Limingassa tehtiin paikallinen rauhansopimus ja osapuolten aseet kätkettiin metsään. Sarjakuvalinjan vuosijulkaisun aiheeksi haluttiin juhlavuonna isompi aihe, joka käsittelee paikallishistoriaa. 

– Juha Hurme tuli Limingan taidekoulun teatterilinjalle opettamaan ja hän tarjosi aiemmin näytelmään tehtyä käsikirjoitusta sarjakuvasovitusta varten. Aihe vastaa täydellisesti vuosijuhlakirjatarvetta. Vuoden 1918 Limingan tapahtumista osa on tapahtunut taidekoulun kampusalueella, joten sarjakuvassa yhtyy monta linkkiä. Teemallisesti teos käsittelee pasifismia ja luontoa, Tessa Astre kertoo.

Astre kertoo jättäneensä historiallisen akkuraation taakan Juha Hurmeen harteille. Paikalliset ovat sarjakuvan luettuaan välillä huomautelleet, ettei se nyt aivan näin ja näin mennyt, mutta kyseessä on totuuspohjasta huolimatta taiteellinen tulkinta. Teoksessa on myös runsaasti yhtäläisyyksiä nykyaikaan ja 2020-luvun polarisoituneeseen keskustelukulttuuriin.

– Kyseessä on huumorin keinoin kuvattu traaginen vastakkainasettelu. Punaisten ja valkoisten lisäksi sarjakuvassa on kolmaskin ryhmä, Järkevät, ja jokaisesta ryhmästä yksi lähetetään kätkemään aseita. Räjähdysalttiissa tilanteessa puolueettomuuskin on vaikeaa ja jopa vaarallista.

Metodina poikkeuksellista yhteisen kirjan tekemistä on hiottu taidekoulussa. Astreen mukaan yhtenäisen, usean opiskelijan piirustuksista koostuvan kirjan tuottaminen ei ole kovin yleistä.

– Lähdettiin liikkeelle vapaaehtoisesti opiskelijapohjalta kunkin oman kiinnostuksen mukaan. 

Sarjakuvassa päädyttiin kuvaamaan henkilöhahmot eri eläiminä. Alkuun mietittiin, olisivatko punaiset ja valkoiset tiettyjä eläimiä, mutta lopulta päädyttiin sekaratkaisuun. Ihmishahmoista olisi tullut Astreen sanoin liian ”korkkarimeininkiä”, viitaten Korkeajännitys-sotasarjakuviin. Työ vaati runsaasti yhteistä taustatyötä, tutkimista ja keskustelua ison tekijätiimin kesken. 

Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta kun Astre on mukana vastaavanlaisessa projektissa. Astre aloitti taidekoulun opettajana vuonna 2012 ja samana vuonna sarjakuvalinjalaiset tekivät Mörmörutto-albumin, joka on 46 opiskelijan yhteistyönä tekemä yhteneväinen fantasiateos. Tämänvuotisen albumin tekijöistä Astreella on pelkkää positiivista sanottavaa.

– Olen älyttömän ylpeä heistä. Kaikki antoivat parastaan ja vielä pinnistävät oman osaamisen rajojen yli. Sarjakuvalinjan opiskelijat ovat usein introvertteja, ja yhteneväisen sarjakuvateoksen myötä moni joutui menemään epämukavuusalueelleen, kun työ vaati niin paljon yhteistyötä ja kontaktissa olemista muiden kanssa.

Astre hyödyntää muissakin töissään kahden tai useamman eri piirtäjän vuorottelua. Yhteistyössä on aina mietittävä miten sarjakuva nivotaan yhteen, mutta Astre näkee sen tuovan työhön enemmän rikkautta ja tasoja. 

Tällä hetkellä työn alla on yhdessä Aapo Kukon ja Niko-Petteri Nivan kanssa tehtävä Huojuva torni-sarjakuva, joka käsittelee vallatuissa taloissa 1980-luvulla majailleita Oulun punkkareita. Limingan taidekoulun sarjakuvalinjan vuosijulkaisuja on tullut 16 kappaletta, eli lähes joka vuosi linjan perustamisesta lähtien. Astreelle sarjakuva nivoutuu luontevasti osaksi kirjallisuutta ja taidetta ylipäätään.

– Mulle sarjakuva on akkuranttia siinä kuin muukin kirjallisuus. On olemassa hyvää ja huonoa sarjakuvaa niin kuin on hyvää ja huonoa kirjallisuuttakin. Sarjakuva on eräänlainen kameleonttilaji, joka voi toimia kaikissa kirjallisuuden muodoissa oli se sitten tietokirjallisuutta, runoutta, novelleja tai mitä vaan. Juurilla oleva rouhea ja alatyylinen piirroskerronta on toki oma juttunsa ja sillä on oma paikkansa.

Astre näkee sarjakuvalla paljon mahdollisuuksia myös historian elävöittämiseen. Limingan ihmeen tarkoitus on ensisijaisesti herättää lukijan kiinnostus historiaan eikä pelkästään toistaa faktoja sellaisenaan.

– Tää voi olla keski-ikäisen taideopettajatädin puhetta, mutta näkisin että sarjakuva avaa nopeammin kiinnostuksen kuin pelkkä teksti.

Limingalla ja paikallishistorialla on taidekoululle ja Astreelle suuri merkitys. 1900-luvun alussa perustettu taidekoulu on vanhimpia kansanopistoja Suomessa. Vanha Liminka on museoitua aluetta ja koulukin on elävästi historiassa kiinni. Osa Limingan ihmeen tapahtumista sijoittuu nykyisen taidekoulun kampusalueelle.

– Olen opettajana koittanut opettaa, että taide on myös kiinni ympäristössään ja osana yhteisöä.

Oulu kuplii -sarjakuvafestivaalissa julkaistiin myös Limingan taidekoulun ja Komin tasavallan kirjaston yhteistyönä syntynyt Elävä kuva -albumi. Tapahtumassa sarjakuvalinjan opettaja Tessa Astre vastaanotti Sarjakuvantekijät ry:n maaliskuussa Limingan taidekoulun sarjakuvalinjalle myöntämän Vuoden sarjakuvateko 2020 -palkinnon.