Hyvästit vanhalle ja toiveet uudelle

MILLÄ SANOILLA LUONNEHTISIT VUOTTA 2022?

Jenny Kangasvuo: ”Geopoliittisesti katastrofaalinen, kahtia jakava ja synkkä.”

Päivi Koskela: ”Touhukas ja dramaattinen.”

Matti Kyllönen: ”Vuosi 2022 oli tuotantoni kannalta hyvä. Sain valmiiksi ja julkaistuksi 460-sivuisen kuvauksen 40 vuotta kestäneestä yrittäjätoiminnastani vuosilta 1982–2022. Ukrainan sodan vuoksi vuosi oli vaikea mutta toivoa antava. Kirjallisuuden kannalta pidän tätä aikaa hyvin merkityksellisenä. Euroopan ja Suomenkin tila muuttuu paremmaksi, turvallisemmaksi. Ihmisten kokemuksiin jää paljon aineistoa, joka tulee julkaistuksi muistelmien ja tutkimusten muodossa. Kirjailijoita, kustantajia ja lukijoita tarvitaan ja arvostetaan. Vuosi 2022 on näkemykseni mukaan kirjallisen ja kulttuurin sadon kannalta antoisa.”

Jarno Mällinen: ”Sen jälkeen, kun huoli fasismin noususta USA:ssa oli laantunut, tulikin venäläinen fasismi. Seuraukset ovat liian surullisia.”

Kari Sallamaa: ”Ukrainan sodan pilvet synkensivät Euroopan taivaan.”

Merja Sipponen: ”Surun ja myötähäpeän vuosi Ukrainan sodan vuoksi.”

Katja Törmänen: ”Vuosi on ollut työntäyteinen ja tiivis. Sinällään irti päästämisestä kirjoittaminen on ollut tänä vuonna erinomaisen hyvä, koska maailman tapahtumat ovat todellakin antaneet aihetta monenlaiseen tunnekuohuun. Kirjoittaminen ja irti päästäminen ovat pitäneet minut kurssissa.”

MINKÄ TAI MITKÄ NOSTAT VUODEN 2022 KOHOKOHDAKSI TAI -KOHDIKSI?

Marko Hoikkaniemi: ”Sain valmiiksi väitöskirjani ja väittelin tohtoriksi. Tuntuu hyvältä olla maalissa. Nyt voin palata vapaamman kirjoittamisen pariin.”

Jenny Kangasvuo: ”Oman vuoteni kohokohta oli Saksassa Dresdenissä kirjan taustatöissä vietetty kesäkuu sekä tietysti tietokirjani Bi- ja panseksuaalisuus (SKS) julkaisu elokuussa.”

Päivi Koskela: ”Minulle kohokohta oli uuden ympäristöteemaisen Operaatio IlmastoAreena -kirjan julkkarit Helsingissä. Kolmipäiväinen Ympäristöseikkailu-tapahtuma keskustakirjasto Oodissa veti viikonlopun aikana tuhat kävijää. Homma huipentui eduskuntatalon portailla, kun 400 helsinkiläistä alakoululaista lauloi kirjassani olevan ilmastonmuutosteemaisen laulun Tää pallo ainut on. Ympäristöministeri Maria Ohisalo otti lasten tervehdyksen vastaan, ja TV kamerat surrasivat.”

Matti Kyllönen: ”Eräs kohokohta oli Oulun seniorimessujen järjestäminen syyskuussa parin vuoden tauon jälkeen. Pääsin tapaamaan asiakkaitani ja luomaan uusiakin kontakteja. Toinen merkittävä asia oli havainto, että Oulun ydinkeskustaan oltiin avaamassa Oulun kirjailijaseuran toimipiste. Suuntasin sinne lokakuussa ja sain hyvän palvelun ja innostuin hakemaan seuran jäsenyyttä, jonka sain joulukuun alussa. Kiitos jäseneksi pääsystäni! Kannatan lämpimästi seuran harjoittamaa jäsentensä tuotteiden myyntiä ja suunnitelmaa kirjakaupan perustamisesta Ouluun. Uskon tavoitteen tarpeellisuuteen ja mahdollisuuksiin edelleen vahvistaa kirjallisuuden ja kulttuurin asemaa Oulussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja koko Pohjois-Suomessa.”

Jarno Mällinen: ”Luis Buñuelin Tristana (1970) kirjaston dvd:ltä. Sotauutisten ahdistuksessa taide ja kulttuuri alkoivat tuntua haurailta ja tuosta vain poispyyhkäistäviltä, jopa murheellisen yhdentekeviltä, mutta Tristanan katsominen palautti tunteen, että TÄSSÄ on arvoa, jos missä. Olin aivan että jihuu!”

Kari Sallamaa: ”Novellikokoelmani Elvira Madiganin viimeinen köysi ilmestyminen.”

Merja Sipponen: ”Omalta osaltani kirjani uudistetun painoksen julkaisu huhtikuussa ja sen julkkarijuhlat Oulujoki-risteilyllä ystävien kera. Maailmanlaajuisesti en osaa kohokohtaa nimetä. Ei ole syytä juhlaan, mutta voi olla kiitollinen monesta asiasta, ja ymmärrän, miksi Suomessa on maailman onnellisin kansa.”

Katja Törmänen: ”Vuoden kohokohta oli tietenkin ensimmäisen tietokirjani Irti päästämisen ilo. Helposti ja nopeasti eroon tunnekuohuista Sedona-metodin avulla valmistuminen. On aina huikeaa saada projekti päätökseen, ja erityisen iloinen olen siitä, että kirjaan tuli mielestäni hyvä yhdistelmä tietoa ja käytännön harjoituksia. Olen harjoittanut irti päästämisen menetelmää kohta kymmenen vuotta, ja on hienoa, että nyt se on helpommin muittenkin ulottuvilla. Olen itse oppinut metodin englanniksi mutta olen huomannut siitä työpajoja pitäessäni ja metodista kirjoittaessani, että äidinkieli uppoaa siltikin aina syvemmälle. Tätä kirjoittaessani kirjan lukeminen äänikirjaksi on vielä kesken, mutta olen myös hyvin onnellinen, että olen saanut tehdä sen itse.”

MITÄ KIRJAILIJANA ODOTAT TAI TOIVOT VUODELTA 2023?

Marko Hoikkaniemi: ”Odotan hyviä uutisia monella tavalla ja olen aidosti innostunut.”

Jenny Kangasvuo: ”Minulta on tulossa ensi vuoden aikana peräti kaksi kaunokirjaa, joten odotan niiden julkaisua. Laajemmassa mittakaavassa odotan Ukrainan voittoa sodassa ja demokratian vahvistumista Euroopassa ja koko maailmassa.”

Päivi Koskela: ”Odota kovasti seuraavan ympäristöteemaisen kirjani julkaisua ja seuraavaa haamukirjoittamaani Pomenia-sarjan kirjaa.”

Matti Kyllönen: ”Odotan ja toivon Oulun kirjailijaseuralle ja Oulun kulttuurille menestyksen vuotta! Odotan myös kaupunginjohtajan onnistuneella valinnalla saatavan vauhtia Oulun näkyvyyden ja kulttuuriavoimuuden kasvuun.”

Anne Lukkarila: ” Odotan keväällä 2023 ilmestyvää dekkariani Inari (Basam Books) sekä SAGA Egmontilta ilmestyviä e-kirjojani Missiona mies (chick-lit, ilmestynyt aiemmin muun muassa Me Naiset -jatkiksena) ja esikoisdekkariani Enkelilunta (ilmestynyt aiemmin Aviadorilta 2020). Toivon kirjoitusintoa itselleni, kollegoilleni sekä tietenkin ohjattavilleni!”

Jarno Mällinen: ”Kirjailijan ei pidä eristää, saati nostaa, itseään muusta maailmasta irralleen, mutta ihan egoistisesti ajatellen toivon myötämielisiä lukijoita.”

Kari Sallamaa: ”Uuden teoksen ilmestymistä.”

Merja Sipponen: ”Kirjailijana toivon rauhaa ja rakkautta ihmisten kesken vuonna 2023. Uusi kirjani on jo työn alla, myötätuulta sillekin.”

Katja Törmänen: ”Kirjailijana odotan, että äänikirjojen korvausasiat saataisiin kirjailijan kannalta paremmalle tolalle. Henkilökohtaisesti odotan erityisesti sitä, että saan (toivottavasti) kertoa irti päästämisen ilosta monille uusille ihmisille, sillä sille taidolle on näinä haastavina aikoina todellakin kysyntää. Sen lisäksi tiiviin nonfiktio-vuoden jälkeen odotan jo lähes vesi kielellä paluuta kesken olevan romaanikäsikirjoituksen pariin ja sukeltamista fiktion kirjoittamiseen. Isommassa mittakaavassa toivon, että ihmiset lukisivat ja keskustelisivat kirjoista, monenlaisista kirjoista ja kaikenlaisista kirjoista – uusista ja vanhoista, vakavista ja hauskoista, realistisista ja fantastisen epärealistisista, aikuisten ja lasten ja nuorten kirjoista, tietokirjoista ja elämäkerroista… Toivon lukemisen renessanssia.”

MILLAISEN UUDEN VUODEN TOIVOTUKSEN LÄHETÄT STIIKNAFUULIAN KAUTTA?

Jenny Kangasvuo: ”Toivotan erityisesti lasten ja nuorten vanhemmille vuotta, jona lasten ja nuorten lukemista erityisesti tuettaisiin ja kannustettaisiin.”

Päivi Koskela: ”Näin oululaisena satukirjailijana voisin toivottaa kaikille oululaisille satumaista uutta vuotta.”

Anne Lukkarila: ”Lähetän tätä kautta lämpimät Uuden Vuoden toivotukset kaikille Oulun kirjailijaseuran jäsenille ja tietenkin kaikille Stiiknafuulian lukijoille!”

Jarno Mällinen: ”Inhimillisellä kulttuurilla ei ole merkitystä muualla kuin maapallon biosfäärissä. Tuon jokusen kilometrin paksuisen kaistaleen selviytyminen kylmässä kosmoksessa on kaikkien symbolisten syvyyksien, intohimojen ja ilojen edellytys. Tärkeysjärjestys on hyvä tajuta.”

Kari Sallamaa: ”Toivotan kaikille Oulun ja seudun kirjailijoille menestyksekästä uutta vuotta.”

Merja Sipponen: ”Stiiknafuulian kautta haluaisin lähettää Ukrainan kansalle voimia, jaksamista ja parempaa vuotta 2023. Myös presidentti Zelenskyille erityisesti terveyttä ja voimia luotsata kansaansa raskaiden aikojen läpi.”

Katja Törmänen: ”Toivotan kaikille lukijoille lukemisen löytöretkiä, iloa ja oivalluksia ja sen lisäksi meille kaikille olemisen ja tekemisen rauhaa.”

TEKSTI: SATU KOHO