Antti Leikas: Tonttu. Valot sammuvat
25.4.2022Stella Vuoma: Suoraan sydämeen
27.6.2022Eeva Maria al-Khazaalin uutuus punoutuu yhden henkilön ja teeman ympärille. Vaan millaisen henkilön! Ja mimmoisen teeman! Dakota piirtää esiin armolahjaisen ja aikaansaavan hahmon, josta minä rimpuilee irti kenties vain tiukemmin häneen kiinnittyen. Päästään näkemään, mihin fanitus johtaa ja miten. Minä näyttää olevan tuomittu rytmiin ja poljentoon, jotka hän oppi suosittuuden ulkokehällä, vai onko hän sittenkin pääsemässä omimpaansa.
Dakota vaikuttaa muotoutuvan sankariballadiksi. Se kertoo huimasta nimihenkilöstään kuin uusimpien aikojen Calamity Janesta. Tunnukset tosin ovat hyviksen, synnynnäisen maailmanparantajan, tulokset tai seuraamukset paikoin hyvinkin pahoja. Ehkä show’n varastajassa on jotain Ida B. Wellsiä, Betty Friedania ja Françoise d’Eaubonnea tai ehkä Ada Lovelacea tai Jeanne d’Arcia tai kenties Flora Tristania tai Rosa Luxemburgia taikka Berta Cáceresia, Malala Yousafzaita ja Jane Goodallia.
Mutta Dakotassa ääntä ei pidä Dakota eikä kaikkitietävä kertoja vaan Dakotan varjoon jäänyt kaveri, minä, joka oma itseys on sidottu tähtikirkkaan ystävän liikkeisiin. Tämä säkenöivä persoona on ollut minällekin lupaus tulla joksikin. Samaan aikaan Dakota näyttää vain paahtaneen eteenpäin.
ntamo, touko–kesäkuun vaihde 2022