Kari Sallamaa: Tie Trieriin. Uusi ja merkillinen pyhiinvaellustarina

Saksanmaa on niin suuri, että sitä voi mitata vain omalla itsellään. Siksi on paras lähteä liikkeelle varhain. Näin on tehnyt olento, eläin tai mies, jolle paremman puutteessa riittää nimi Karhu, sotatilanteessa Jörg von Bär. Se on pyhiinvaellusmatkalla kaukaiseen Trierin kaupunkiin, jonka tuomiokirkossa säilytetään itsensä Neitsyt Marian pojalleen kutomaa saumatonta ihokasta.

Karhu on lähtiessään, emme tiedä mistä, luvannut Jeesukselle tehdä retkensä vaikeimman kautta ryömimällä, mikä on osoittaa suurinta hurskautta tai syntikuorman painoa. Taipaleen vaivoissa siitä on tullut eläin, silti se tarpeen tullen osoittaa verratonta oppineisuutta kirjallisuudessa, filosofiassa, juristeriassa, valitettavasti myös teologiassa, kuten samoihin aikoihin liikuskellut tohtori Faust. Ainoa varma on, että sankari on saksalainen.

Karhu osaa aina asettua oikeaan suhteeseen kohtaamiensa ihmisten kanssa, ovatpa nämä aatelisöykkäreitä, ahneita talonpoikia tai pappismiehiä. Naiset kelpaavat kaikki, vanhat ja nuoret, kauniit tai viisaat, irstaat ja hurskaat.

Kari Sallamaan romaanin aikakausi on uskonpuhdistusta, täsmällisemmin vuosi 1522, jolloin Saksan loistavimmat ritarit Franz von Sickingen ja seppelöity runoilija Ulrich von Hutten tekevät sotaretken Trierin ruhtinasarkkipiispaa vastaan keisarin kunniaksi, omaksi ylistyksekseen ja valtakunnanritarien aseman nostamiseksi talonpoikien harteilla ja kaupunkien rahoittamana. Kun Jörg von Bär liittyy joukkoon, alkaa tapahtua.

Trierin kaupunki on niin vahva, että sen muurien sisään ei pääse teeskennellen tai väkivalloin. Vain kuuromykkä neito, Helene Keller, koska hän ei osaa vihata. Niin huono on vanha maailma, etttä luominen on alettava aistittomasta tytöstä, tietämättömästä lapsesta, puhumattomasta eläimestä.

Atrain & Nord, syyskuu 2023