Anuirmeli Sallamo-Lavin esikoisteoksessa matkataan yli ajan ja ymmärryksen – ”On äärimmäisen lohdullista, että kuolemaa ei ole”

Anuirmeli Sallamo-Lavi löysi kuudennella luokalla kirjaston rajatietohyllyn, jonka jälkeen kiinnostus henkimaailmaan ja outoihin ilmiöihin veivät mukanaan. Vannoutunut mystikko on toiminut kirjallisuuden suomentajana vuosikymmeniä. Oma esikoisteos syntyi näkyjen seurauksena.

Julkaistu 7.6.2021

Teksti ja kuvat: Maria Kurtti

Anuirmeli Sallamo-Lavi on pitkän suomentajan uransa aikana kääntänyt suomeksi muun muassa Diana Gabaldonin suureen suosioon nousseen kirjasarjan Matkantekijä (Outlander). Myös suomentajan ensimmäisessä pienoisromaanissa Puolalaisen torimuijan palttoo (Basam Books 2021) matkustetaan ajassa. Lisäksi teos on henkinen matka tietoisuuden eri tasoilla.

– Olin kuudennella luokalla, kun löysin kirjaston rajatietohyllyn. Se oli menoa, kirjailija kertoo.

Kiinnostus aiheeseen syttyi omista oudoista kokemuksista. Jo hyvin pienenä Sallamo-Lavilla oli ruumiistairtoamiskokemuksia.

– Tunsin että lähden leijumaan ja näin katonrajasta huoneeni. Tajusin, ettei tämän kuuluisi olla näin. Juoksin vanhempieni luo ja tartuin heitä kädestä. Ymmärsin, että he olivat ankkuri ja toimivat maadoittajina.

Sallamo-Lavin perhe asui Oulussa Sepänkatu 9:ssä suuressa asunnossa. Oulun kauppakamarin ja Pohjois-Suomen Messujen toimitusjohtajana vaikuttanut isä näki toisinaan enneunia. Herkkyyttä löytyy myös äidin puolen suvusta. Puolalaisen torimuijan palttoossa esiintyvä Liisan hahmo perustuu pitkälti todellisuuteen, Sallamo-Lavin äidin siskoon. Taiteellisesti lahjakas, sota-ajan kokenut nuori nainen suljettiin mielisairaalaan, jossa hänelle tehtiin lobotomia. Operaation myötä taiteen tekeminen loppui ja Sallamo-Lavin täti kuoli pian.

Sallamo-Lavi on äitinsä tapaan työskennellyt aiemmin toimittajana, muun muassa Kalevassa ja Oulun Ylellä. Äiti aloitti myös Winston Grahamin Poldark-kirjasarjan suomentamisen ja tytär jatkoi myöhemmin urakkaa.

– Äiti istui siellä Sepänkadulla kirjoituspöydän ääressä ja poltti Philip Morrisia. Silloin kun kirjoitustyö oli kesken, ei äitiä saanut häiritä, Sallamo-Lavi muistelee lämpimästi.

Kaikki lähti suonsävyisestä takista

Puolalaisen torimuijan palttoossa matkataan teoksen nykyhetkestä, vuoden 2019 Suomesta Puolan Krakovaan, missä päähenkilö joutuu yllättäen ajassa sata vuotta taaksepäin. Historian Krakovan kohtaamiset sekä ajan avaimen haltuun saaminen johdattavat päähenkilön myös toiselle matkalle – vuoden 1945 Kotkaan, missä hän koettaa vaikuttaa historian kulkuun.

Filosofian tohtori ja teologi Tea Holm kuvaa kirjaa takakannessa lumoavaksi tarinaksi, jolla on tietoisuutta muuttava vaikutus. Teoksessa ollaan suurten kysymysten äärellä:

Onko kohtaloa olemassa? Entä onko yksiselitteistä pahaa ja puhdasta hyvää? Onko pahuus pohjimmiltaan sielullista kypsymättömyyttä, jolloin henkinen kasvaminen on vielä pahasti kesken? Synnymmekö tänne uudestaan ja uudestaan, kunnes sielumme on saavuttanut riittävän kypsyyden?

Ajatus kirjaan lähti, kun Sallamo-Lavi osti Krakovan juutalaiskaupunginosassa torikauppiaalta viidellä eurolla suonsävyisen takin. Itse kertomus syntyi näkyjen pohjalta.

– Se oli kuin filmiä olisi katsonut. Ei minulla ollut mitään synopsista, kirjoitin vaan mitä minulle näytettiin.

– Myöhemmin selvisi, että esimerkiksi stigmaatikko Helena on autenttinen historian henkilö.

Helena on teoksessa esiintyvä, eräänlainen pyhimys, joka kärsii toisten syntien puolesta. Transsien aikana hänen kehoonsa ilmestyy haavoja.

– Jotkut sanoo näkemisestä, että se on vaan sun mielikuvitusta. Ja kyllä mieli onkin siinä se väline, samoin kuin kirjailijan työssä.

Sallamo-Laville näkeminen on tila, joka itselle täytyy sallia enemmän kuin jotakin, mitä pitäisi opetella.

Kaikki epätavalliset kokemukset, kuten muuntuneet tajunnantilat, kiinnostavat Sallamo-Lavia. Lapsena tapahtuneita ruumiistairtaantumiskokemuksia ei enää myöhemmällä iällä tullut. – Olli Pajula on esimerkiksi tehnyt minulle hypnoosiregression. Jotkut harrastavat tajunnan laajentamista myös psykedeelien avulla, mutta itse en ole kiinnostunut huumeista. Minulle riittää punaviini, Sallamo-Lavi naurahtaa.

Kuolemaa ei ole

Sallamo-Lavin vanhemmat kuolivat 1980-luvun lopussa noin kuusikymppisinä. Kielenkääntäjän opinnot Vaasan yliopistossa jäivät gradua vaille valmiiksi, kun Sallamo-Lavin piti tienata elantonsa. Hän muutti Lahteen, mistä löytyi tuleva aviomies. Nuoripari muutti Villähteen kylään uuteen kotiin, joka Sallamo-Lavin mukaan paljastui kummitustaloksi.

Talon kummallinen ilmapiiri ja oudot tapahtumat, kuten tavaroiden liikkuminen itsestään, häiritsivät Sallamo-Lavin miestä, joka halusi pian muuttaa pois talosta.

– Itse en ole ikinä osannut pelätä henkimaailmaa. Koin, että henkimaailmasta tulleet olivat siellä auttamassa meitä. Että he olivat mun vanhemmat.

Toimittaja Heikki Saure on kirjoittanut Sallamo-Lavin elämäkerran Matka yli ymmärryksen (Avain, 2011), jossa kerrotaan, kuinka aluksi outoihin kokemuksiinsa torjuvasti ja epäluuloisesti suhtautunut Sallamo-Lavi oppi käyttämään herkkyyttään vahvuutena. Monenmoisten hämmästyttävien kokemusten myötä hänestä tuli mystikko ja henkimaailman tulkki.

– Kirjassa kerrotaan muun muassa, miten henkimaailma pelasti poikani hengen. Siitä on tullut kulttikirja, jota on hankala saada käsiinsä. Kappaleita on varastettu kirjastoista. Jotkut haluaa kirjaansa omistuskirjoituksen, sillä sanat ovat energiaa, joka siirtyy.

Sallamo-Lavin toinen aviomies Harri Lavi kuoli äkillisesti kymmenen vuotta sitten, kun nuorin kolmesta pojasta oli 8-vuotias. Aviomies samoin kuin kirjailijan auto-onnettomuudessa menehtynyt ystävä ovat Sallamo-Lavin mukaan vierailleet hänen luonaan myös rajan takaa. Myös muut perheenjäsenet ovat kokeneet Lavin vierailleen kotona kuolemansa jälkeen.

­– Poika huuteli usein, että äiti, iskä sammutti taas television tai äiti, iskä sytytti taas kattovalon. Se oli Harrille tapa ilmoittaa, että minä olen tässä.

­– On äärimmäisen lohdullista, että kuolemaa ei ole. Rakkaus on se magneetti, joka vetää sielut yhteen. Ei semmoista ole kuin kuolema, koska ei se energia mihinkään katoa.

Pöydät tanssivat Lontoossa

Puolalaisen torimuijan palttoolle on tulossa jatkoa, sillä Basam Books tilasi Sallamo-Lavilta trilogian. Trilogiassa vilahtelee kirjallisuudesta tuttuja hahmoja, kuten Sallamo-Lavin suosikkirunoilija William Butler Yeats ja Oscar Wilde. Ensi talvena julkaistavassa kakkososassa liikutaan 1890-luvun Lontoossa.

– Kirjassa kerrotut transsit ja pöydäntanssittamiset ja muut ovat todellisia tapahtumia. Jos on kiinnostunut rajatiedosta, metafyysisistä asioista ja historiasta, niin kirjasarjasta löytyy paljon täkyjä.

– Ihmiset ovat kiittäneet Palttoosta ja kyselleet lisätietoja. Eräs lukija kiitti, että tämä on kuin aarrelipas! Ihanaa, että ihmiset ovat viihtyneet sen parissa.

Kirjailija halusi pitää 99-sivuisen, kertomukseksi kuvatun esikoisteoksensa lyhyenä ja helppolukuisena. Tulevista osista tulee hieman pidempiä. Sallamo-Lavi kiittää kustannustoimittajaansa Aino Salmista, joka ohjasi teoksen virkkeitä lempeästi kaunokirjallisempaan suuntaan.

– Suomentaja on monesti näkymätön, mutta kustannustoimittaja vielä näkymättömämpi. Ja kustannustoimittaja on äärettömän tärkeä. Eihän mikään ole niin ihanaa kirjailijalle, kuin innostunut ja taitava kustannustoimittaja, joka kunnioittaa kirjailijan työtä.

Sallamo-Lavi tietää, että monet pitävät rajatietoa ja arkielämästä poikkeavia, henkisiä kokemuksia hölynpölynä. Mutta häntä se ei haittaa.

– Vinhaahan se on, minusta se on mahtavaa. Elämä on ihanaa ja ihmeellistä. Tämmöisiä kokemuksia toivoisi kaikille.

Anuirmeli Sallamo-Lavi

• On kotoisin Oulusta, asuu nykyään Vääksyssä. ”Miellän Oulun edelleen kotikaupungiksi. Täällä on vanhat tärkeät ystävät. Minulla on toinen jalka aina täällä”.
• Toiminut kirjallisuuden suomentajana vuosikymmeniä. Esikoisteos Puolalaisen torimuijan palttoo julkaistiin tänä vuonna.
• Suomentanut muun muassa Diana Gabaldonin kirjasarjasta Matkantekijä (Outlander) ilmestyneet osat. Yhdeksännen osan suomentaminen on parhaillaan käynnissä. Järkälemäisten teosten suomentamisessa yhden kirjan kohdalla kuluu yli vuosi aikaa.
• Luottaa suomentajan työssä asiantuntijoiden, ei Googlen, apuun. ”Pitää olla autenttista. Jos ei pysty tekemään priimaa, ei tehdä mitään”.
• Esimerkiksi Sallamo-Lavin osittain suomentamassa, Winston Grahamin Poldark-kirjasarjassa on vaativia, 1700- ja 1800-lukujen merenkulkuun liittyviä kohtia, joiden selventämisessä Joni Skiftesvik on toiminut asiantuntijana.
• Heikki Sauren kirjoittama elämäkerta, kulttimaineeseen noussut Matka yli ymmärryksen (Avain 2011) käännetään englanniksi nimellä Journey Beyond Comprehension. Teos luetaan myös äänikirjaksi Sallamo-Lavin kummipojan Lauri Sallamon studiolla Oulussa.
• Luki Puolalaisen torimuijan palttoon tänä keväänä äänikirjaksi samassa studiossa.
• On mentoroinut kummipoikansa ja tämän puolison Heidi Tihveräisen käännösalalle. Pariskunta jatkaa nyt yhdessä suvussa kulkenutta Poldarkin suomentamista.
• On mukana Oulun Henkinen Kehitys ry:n toiminnassa.
• 50 vuotta täyttävä Ultra-lehti pyysi Sallamo-Lavin tänä kesänä jaettavan Rajatiedon Finlandia-palkinnon diktaattoriksi.